Historia

Vuorenkylän alueen asutuksen alkua ei tarkasti tunneta. Salmelan tilan pellolta löytynyt keihäänkärki on ajoitettu viikinkiajan loppupuolelle noin vuoden 1000 tienoille. Historiantutkijat arvelevat pysyvän asutuksen syntyneen tälle alueelle 1300-luvun alkupuolella. ”Putkijärfwi” mainitaan asiapapereissa kylän nimenä kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1443.

Maakirjaa 1539 Putkijärven kylässä oli kymmenen taloa. Putkijärven kartano syntyi 1600-luvun puolivälissä, kun majuri von Schrowe sai elinikäisen vapauden Putkijärven ja Tammilahden kylän taloihin. Putkijärven kartano oli ns. ratsuvelvollinen säteri, mikä tarkoitti, että sen oli suoritettava verona ratsupalvelusta kruunulle. Tämä näkyy selvästi kylän kanta-asukkaiden sukunimissä, jotka ovat pääosin ruotsinkielisiä, monet niistä urheille ratsumiehille annettuja ansionimiä kuten Fyhr, Rolig ja Slant.

Kun isojako suoritettiin Putkijärvellä vuonna 1807, oli kylässä yhdeksän taloa. Putkijärven kartanolla oli parhaimmillaan 35 torppaa ja sen maat käsittivät nykyisen Putkijärven maarekisterikylän alueen, johon myös Vuorenkylä kuuluu. Vuorenkylää ei maarekisteri tunne, mutta nykyisellään se on tämän alueen keskuskylä, jossa kaikki alueen palvelut sijaitsevat. Kärrytie Hartolasta Putkijärvelle saatiin vuonna 1871. Vasta 1900-luvun alussa tie parannettiin maantieksi ja jatkettiin Vuorenkylään ja siitä Joutsan puolelle Tammiharjuun saakka. Kokonaispituutta tiellä on noin 32,3 km.

Vuorenkylään perustettiin kansakoulu vuonna 1892. Se oli Hartolan kunnan ensimmäinen kyläkoulu ja sen perustamisesta päätti kyläkokous, joka pidettiin Putkijärven kylän Herralassa 20. tammikuuta 1891. Pöytäkirjan mukaan kokous päätti, että perustetaan ”ylhäisempi koulu yhdellä miesopettajalla opetusta antamaan molemmille sukupuolille”.

Varoja koulun käynnistämiseen saatiin mm. arpajaisista ja yksityisten lahjoittamina. Alkuaikoina koulua pidettiin yllä pelkästään kyläläisten toimesta, mutta vuonna 1907 Vuorenkylän kansakoulu siirtyi varoineen ja velkoineen Hartolan kunnan omistukseen.

Alkuperäinen koulurakennus paloi huhtikuussa 1922, kun auringon kuivaama pärekatto syttyi tuleen. Kyläläiset yrittää turhaan sammuttaa huonoilla välineillään paloa, mutta mm. urkuharmoni ja koulun arkisto saatiin pelastettua. Uusi koulurakennus rakennettiin samalle kivijalalle ja se valmistui vuonna 1925. Koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan vuonna 1946, jolloin koulussa opiskeli 102 oppilasta. Silloin ja vielä vuosia myöhemmin osa oppilaista joutui käyttämään lähistöllä sijaitsevaa rukoushuonetta luokkatilanaan.

Vuonna 1992 koululla vietettiin 100-vuotisjuhlia, oppilasmäärän ollessa tuolloin 13 oppilasta. Juhlimista sävytti huoli koulun tulevaisuudesta.

Putkijärven koulu sulki ovensa keväällä 1994 – toimittuaan 102 vuotta.